Tyypin 1 diabetesta kutsutaan myös nuoruusiän diabetekseksi, koska yleensä tyypin 1 diabetes puhkeaa lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Tyypin 1 diabetes on niin kutsuttu autoimmuunisairaus, jossa kehon oma puolustusjärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat beetasolut. Taipumus sairastua tyypin 1 diabetekseen on periytyvä. Siitä, mitä tapahtuu kun keho "hyökkää itseään" vastaan on paljon tutkimustietoa. Sen sijaan on vielä epäselvää, mikä laukaisee kehon oman puolustusjärjestelmän tuhoamaan beetasolut. Syyksi on esitetty kaikkea viruksista, stressistä ja juomaveden happamuudesta aina vauvan lehmänmaidon juomisen aloittamisen ajankohtaan.

Tyypin 1 diabetes puhkeaa useimmiten ennen 40. ikävuotta, mutta se voi puhjeta jopa 70-vuotiaailla. Oireina ovat kova jano, usein toistuva virtsaamistarve, kuivat limakalvot, laihtuminen ja päänsärky. Nämä oireet ilmaantuvat vasta, kun kehon kyky tuottaa insuliinia on vähentynyt n. 80 %. Jatkuvasti lisääntyvä insuliinin puute estää sokeria pääsemästä soluihin jolloin elimistö ei pysty käyttämään sokeria hyödykseen. Ruuan hiilihydraateista muodostuva sokeri kasautuu vereen. Samanaikaisesti myös maksa päästää sokeria verenkiertoon, sillä solut tarvitsevat energiaa. Tästä seuraa, että verensokeri nousee ja keho alkaa polttaa rasvaa – siitä johtuu laihtuminen.

Tyypin 1 diabetesta hoidetaan aina kynällä tai pumpulla annosteltavalla insuliinilla. Insuliinin tarve vaihtelee päivittäin riippuen ruokailusta, liikunnasta ja esimerkiksi muusta sairaudesta. Diabeetikon täytyy mitata verensokerinsa säännöllisesti pystyäkseen annostelemaan insuliinin määrän oikein eri vuorokauden aikoina.

Lisää  tietoa tyypin 1 diabeteksesta löydät Suomen diabetesliiton sivuilta.

Lähteet:
Ragnar Hanås: Type 1 diabetes. NKS-forlaget 2002.
Gunn Helene Arsky: Barn & diabetes. Cappelen 2006