Vaikka lääkäreillä ja hoitotiimilläsi on paljon tietoa diabeteksesta, vain sinä tiedät hoidon vaikutukset itseesi. Siksi on tärkeää, että osallistut hoitoosi aktiivisesti, jotta hoidosta saataisiin mahdollisimman sopiva sinulle – eikä päinvastoin, että sinun pitäisi sopeutua standardihoitoon.

Kuka voi auttaa minua?
Saat diagnoosin jälkeen ensiksi apua lääkäriltäsi ja/tai hoitotiimiltäsi. Heiltä saat paljon vastauksia. Mutta kotiin tultuasi tarvitset perheen, ystävien ja työtovereiden tukea ja ymmärrystä.

Jos sairastat tyypin 1 diabetesta sinun on totuteltava moniin uusiin asioihin, kuten pistoksiin, insuliinannoksiin, verensokerin mittauksiin jne.. Anna läheistesi osallistua tai ainakin saada tietää, miten selviät. Taitava apu verensokerin nostamisessa voimakkaan verensokerin laskun jälkeen voi merkitä paljon. Lue   tietoa tyypin 1 diabeteksesta  Suomen diabetesliiton sivuilta.

Myös tyypin 2 diabeteksessa on paljon opittavaa, ei pelkästään verensokerin säännöllinen mittaaminen vaan myös ruokavalion suunnittelu ja uudet liikuntatavat. Terveellisen ruokavalion noudattamiseen ja liikunnan harjoittamiseen voivat osallistua perheen lisäksi myös ystävät ja/tai työtoverit! Lue  tietoa tyypin 2 diabeteksesta Suomen diabetesliiton sivuilta.

Myös paikallisilta diabetesyhdistyksiltä saat vastauksia moniin kysymyksiisi sekä Suomen Diabetesliitolta. Lisäksi he järjestävät samassa tilanteessa olevien ihmisten tapaamisia. Sieltä saat varmasti eniten ymmärrystä siihen, miltä diagnoosin saaminen tuntuu.

Sieltä saa myös paljon hyödyllistä tietoa insuliinin, antidiabeettien, verensokerimittareiden ja ruisku- ja pumppuvarusteiden eri valmistajista, erityisesti kaikesta niihin liittyvästä tekniikasta.

Lue hoitosuosituksista Suomen diabetesliiton sivuilta.

Mitä minun pitää kysyä lääkäriltä tai sairaanhoitajalta?
Säännöllisiä seurantatapaamisia varten kannattaa merkitä muistiin ajankohtaisia kysymyksiä, muuten ne unohtuvat helposti. Tässä yksi muistilista:

• Toistuvasti korkeat/matalat verensokeriarvot tiettyinä vuorokaudenaikoina
• Jalkojen hoito
• Silmänpohjakuvaukset
• Hammashuolto
• Rokotukset (influenssa ja muut)
• Liikunta ja verensokerin seuranta
• Ateriat, elintarvikkeet ja ravintolisät
• Alkoholinkäyttötottumukset
• Seksielämään liittyvät ongelmat
• Diabeteksen psyykkinen puoli
• Ylipainon ja/tai sydänsairauksien ehkäiseminen/hoito
  
  Lähteet:
  Gunn Helene Arsky: Barn & diabetes. Cappelen 2006.
  Mayo Clinic Staff: Diabetes care: 10 ways to avoid complications. www. Mayoclinic.com. Skrevet 6. januar 2006.